Seuraavana päivänä raahauduimme aikaisin aamulla Asakusa Kannoniin, suureen budhhalaistemppeliin joka on nykyään aikamoinen turistirysä. Emme olleet täysin vakuuttuneitä paikan mahtavuudesta.
Seuraava nähtävyys oli kuitenkin hauska, ja toi esiin sisäiset lapsemme. Ueno Zoossa ollut panda, LingLing, oli kuollut, mutta muita eläimiä riitti. Erityistä kiinnostusta herätti leikkivät karhukaverukset ja uskonnollinen gorilla.
Samana päivänä hakeuduimmepa vielä Tokyo Toweriin, eli punaiseen eiffelin tornia muistuttavaan näköalatorniin. Näkymä oli huikea, kuten aina. Tokio vaan jatkuu ja jatkuu, eikä korkealtakaan näe milloin kaupuki päättyy.
Viimeinen päivämme Tokiossa sujui shoppailun merkeissä, joskin homma taisi jäädä lähinnä ikkunashoppailuksi. Pienen Harajukussa kiertelyn jälkeen siirryimme Omotesandoon, joka on hiukan kalliimpi ostosalue. Omotesando Hillsin ostoskeskus pelotti hinnoillaan, joten siirryimme tutkiskelemaan pikkukatujen tarjontaa, joka muuten oli paljon kiinnostavampaa. Jos vain jaksaa kierrellä sivukujilla löytää helpost trendikkäitä pikkuputiikkeja, josta voi löytää kivoja, massatarjonnasta eroavia vaatteita ja kenkiä. Alueelta löytyi myös Lonely Planetin suosittelema fuusioravintola nimeltä Fujimamas, joka on äskettäin ikävä kyllä sulkenut ovensa. Tilaamani tempuramaki sisältäen katkarapua, tulista tonnikalaa, kurkkua ja avokadoa oli sellainen makuelämys, että olisin mielelläni käväissyt ravintolassa uudestaan.Vietimme yhteensä Tokiossa vain kaksi päivää, mutta nähtävää olisi kyllä riittänyt moneksi viikoksi. Seuraavana vuorossa oli kuitenkin perinteitä vaaliva Kioto, jossa ei voi jättä käymättä jos suuntaa Japaniin. Kiotosta lisää matkapäiväkirjan kolmannessa ja viimeisessä osassa.
No comments:
Post a Comment