Tiistaina palaan Suomeen lomailemaan, mikä tietenkin tarkoittaa kampaajakäyntiä. Ei siinä, etteikö Japanissa osattaisi hiuksia leikata, mutta värjääminen huolestuttaa. Japanilaiset hiusvärit ovat nimittäin huomattavasti vahvempia, eivätkä oikein sovellu ohuille ja hennoille suomalaisille hiuksilleni. Kampaajakäyntiä odotankin nyt suurella innolla, varsinkin kun lempikampaamoni clipp on avannut uuden liikkeen vain pari korttelia kämpästäni.
Hiukseni ovat tällä hetkellä järkyttävän pitkät (omien standardieni mukaan), ja olen jo pitkään pähkäillyt että pitäisikö antaa niiden kasvaa, vai leikata ihan ronskisti lyhyemmiksi. Tänään onnistuin vihdoin tekemään eräänlaisen kompromissin mielessäni, kiitos seuraavan kuvan:
Jessica Alban keskipitkät kiharat jotenkin vaan kolahtivat heti, ja nyt tiedänkin minkä tyyppistä kampausta pitäisi pyytää. En ole vielä päässyt kunnon ratkaisuun vino vs. suora otsis dilemmani suhteen, mutta ei kai auta kuin pyytää kampaajan mielipidettä.
Joskus japanilaisten asuntojen ohuet seinät saattavat olla suunnattoman ärsyttäviä. Varsinkin kun amerikkalainen naapurini on päättänyt rääkyä the Killersin biisejä, häiriten sunnuntairauhaani. Augh, my ears!
Sunday, February 22, 2009
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment