Tämä kulunut viikko on palauttanut uskoni syksyyn. Ehkä se ei aina olekaan kylmä ja sateinen ja pimeä ja hirveä. Joskus ilmeisesti aurinkokin paistaa, ja aamut ovat ihanan raikkaita ja puiden lehdet kauniin punaisia.
Huomattavasti viilentynyt ilma sai minut kuitenkin tajuamaan, etten voi kävellä converseissa ja herrainkengissä koko loppysyksyä.
Olen jo pitkään himoinnut uusia syyskenkiä, mutta yhdetkään kaupoissa vastaan tulleet parit eivät ole houkuttanut. Kun kerrankin olin valmis törsäämän hiukan kivoihin kenkiin, valikoima petti minut täysin. Ehkä sitä aina vaan haluaa sellaista, mitä ei voi saada. Jossain vaiheessa huomasin mustien maihareiden invaasion alkaneen, varmaankin ysärimuodin paluun seurauksena. Minunkin teki mieli yhdistää mustat, korkeavartiset nyörikengät johonkin hempeään kukka- tai pitsimekkoon, mutta maiharit olivat jalassani yksinkertaisesti liian ronskit. (Törmäsin muuten samaan ongelmaan biker bootsien kanssa. Suuret kengät taitavat sopia vain siroille ihmisille, sillä minun jalassani ne vain korostavat jo ennestään leveitä hartioita ja luovat norsu posliinikaupassa -fiiliksen).
Biancossa minua kuitenkin vihdoin onnisti, sillä satuin löytämään mustat, normimaihareita sirommat nyörikengät, jotka vastaavat toiveitani lähes täydellisesti. Ne ovat yksinkertaiset, mukavat jalassa ja yhteensopivat lähes koko vaatekaappini kanssa. Niin, ja luulen että saisin jopa villasukat mahtumaan niihin.
No comments:
Post a Comment