Määränpäänä Etelä-Korea

Täällä alkaa pian golden week, eli peräkkäisistä pyhäpäivistä koostuva viikonpituinen loma. Vaikka Osakassa onkin lämmintä (sortseissa ja sukkahousuissa olen täällä lähinnä pyörinyt) on taivas ollut enimmäkseen pilvien peitossa, joten päätimme tyttöjen kanssa lähteä matkalle.

Etelä-Korea on houkuttanut jo monen vuoden ajan, ja vihdoin saatiin varattua lennot Seouliin. Aikaa matkustella itse maassa on kuusi päivä, joista vietämme kaksi Seoulissa, kaksi Sokchossa (jossa on ranta ja mahtavannäköinen kansallispuisto) ja kaksi Gyeongjussa (joka temppeleiden ja palatsien runsaan määrän ansiosta tunnetaan Korean Kiotona). Kielitaito (tai lähinnä sen puute) huolestuttaa hiukan, mutta maltan tuskin odottaa että pääsen Seoulin kaduille seikkailemaan.

Uusi lukukausi

Tämän lukukauden kurssit:

* JA300 (japaninkielen kurssi)
* Introduction to Japanese Law
* Approaches to Understanding Cultures
* Japan and the Western Countries
* Contemporary Japanese Literature (post-war)
* Independent Study (jossa periaatteessa työstän kandiani)

Näiden kahden välillä on vielä päätöksenteko kesken:

* Health and Medical Care in Japan
* Japanese Law from an American Viewpoint


"Japan and the Western Countries"-kurssia koordinoi Takeshi Matsuda, jonka kirja "Soft Power and Its Perils - U.S. Cultural Policy in Early Postwar Japan and Permanent Dependency" on eräs parhaita lähteitä joita olen onnistunut kandiani varten löytämään. Viime viikolla kyseinen proffa luennoi amerikkalaisesta diplomatiasta ja miten se on otettu Japanissa vastaan, ja kyllä oli kiinnostavaa. On mahtavaa pystyä keskustelemaan henkilön kanssa, joka tietää niin paljon kandini aiheesta (eli Japanin miehityksestä ja sen seurauksista).

Japanissa yliopisto-opiskelu muistuttaa lähinnä vitsiä, eikä kurssien läpäiseminen ole minkäänlainen ongelma. Tämän takia olenkin yrittänyt hakeutua ulkomaisten luennoitsijoiden vetämille kurseille, joiden taso on huomattavasti korkeampi mitä laatuun ja vaatimuksiin tulee. Yllättävää kyllä, tämä on johdattanut minut juridiikan kursseille. Japanilaista lakia amerikkalaisesta näkökulmasta käsittelevä kurssi on ehkä tämän lukukauden kiinnostavin, mutta sitä varten pitäisi kirjoittaa kymmenen sivun pituinen essee siitä, miten juridiikkaa voi soveltaa omaan pääaineeseeni. Ööh, juridiikka ja englantilainen filologia? Let me think...
Kyseinen essee saattaa siis aiheuttaa hiukan enemmän päänsärkyä kuin olisi tarpeen, joten saapa nähdä miten kurssin kanssa käy.

Nyt lähden kokkailemaan, yakiniku kutsuu!

Ei näin

Kaikki Osaka Daigakun oppilaat on kutsuttu vuosittaiseen (pakolliseen) terveystarkastukseen, ja homma pitäisi ehtiä hoitaa tällä viikolla. Lukiessani asiaa koskevaa mailia vastaan tulikin pieni yllätys: tarkastukseen kuuluu virtsatesti.

Mailissa löytyi asiasta tarkempaakin tietoa: "Please bring your urine sample to the health care center. The required urine sample must be the first urination of the day of checkup and be collected mid-stream in a sample container "pee pole". The "pee pole"is available at the office of each school."

Huomisesta tuleekin kiva päivä.

Suomi on HC

Japanissa Hanoi Rocks on ilmeisesti edelleenkin kova sana, ainakin Yodobashi-Umedan Big Manissa mainostettavan "Greed"-lehden mukaan.

Mikään ei lämmitä turkulaisen sydäntä niin kuin Mike Monroen naaman näkeminen japanilaisessa hampurilaisravintolassa. Muistan vieläkin kuinka herra pyöräili lukion englannintunnilla luokkahuoneemme ikkunan ohi, kaatui, ja sitten jatkoi matkaansa. Me oppilaat katselimme uteliaina, kunnes totesimme että "joo, ei tainnut olla ensimmäinen kerta". Oi niitä aikoja.

Suokaa anteeksi kuvan surkea laatu, napattu pikaisesti kännykällä.

Sakura 桜

Huhtikuu toi mukanansa kevään, ja kirsikkapuiden kukinnan. Tämän kuukauden ensimäisellä viikolla pääseekin yleensä näkemään Japanin parhaimmillaan, kun valkoiset ja vaaleanpunaiset kukat ottavat luonnon haltuunsa. Missään maailmassa ei taida löytyä kirsikkapuita saman verran kuin Japanista, ja tämän takia puiden kukinta onkin niin uskomaton näky. Puistot, kuten Osakan Sakuranomiya-koen ja Banpaku-kinen-koen täyttyvät japanilaisista, jotka kerääntyvät kirsikkapuiden kukkien allen nauttimaan oluesta ja kevään tulosta. Pääsin itsekin osallistumaan hanamiin, mutta siitä lisää myöhemmin.

Lämmin sää on ollut ihana, mutta lyhensi myös kukinta-aikaa. Kirsikkapuiden kukinta onkin nyt ohi, mutta vielä voi nauttia kauniista kuvista. Tässä pieni kollaasi:

Pääsiäinen

Täällä pääsiäinen tuli ja meni aika huomaamattomasti. Japanissa ei juuri juhlita kristillisiä juhlapyhiä, joten kun muualla maailmalla nautittiin pääsiäislomasta, täälläpäin kärsittiin luennoilla. Parin kuukauden pituinen kevätloma on nyt siis virallisesti ohi, ja uusi lukukausi on alkanut. Tämä tarkoittaa loputonta määrää juhlia, etenkin tervetuliaisjuhlia uusille opiskelijoille. OUSSEP-ohjelmaankin on saapunut aikamoinen määrä uusia ihmisiä, enimmäkseen Australiasta, USA:sta, Koreasta ja Kiinasta. Pääsin tapaamaan osan porukasta lauantaina, Klasin järjestämissä grillijuhlissa (herra vaalii suomalaisia perinteitä grillaamalla meille vaihtareille vähän väliä). Tulipa myös juteltua vähän japaniksi, ja tuntuu että nykyään pystyy sentään muodostamaan ihan järkeviäkin lauseita (ainakin välillä).

Sunnuntaina vuorossa oli Magdan järjestämä pääsiäispiknik, joka vietettiin tyttöjen kesken kampuksella. Sää on viimeisen viikon ajan ollut hyvin kesäinen, ja päätimme nauttia kirsikkapuiden loppukukinnasta ulkosalla, erään lammen vieressä.



Magda valmisti meille puolalaisia pääsiäisvoileipiä, ja kertoi meille kotimaansa perinteistä. Syötyämme löhöilimme hetken auringossa (ulkona oli 23 astetta lämmintä!) ja keskustelimme kulttuurieroista sun muusta, tunnelman pysyessä kuitenkin hyvin rentona. Tämän jälkeen Magda vetäisi esiin ison korillisen keitettyjä kananmunia, joita ryhdyttiin sitten maalaamaan. Itse olin hyvin tyytyväinen värikkääseen pääsiäismunaani, kunnes näin Kaitlinin tribaalitaideteoksen. Masentavaa rikkoa niin kauniisti maalattu pääsiäismuna, mutta päivän lopuksi taiteilijaneito totesi, että pitää buddhalaisittain oppia päästämään irti. Ja niin sitten tehtiin.

Suomi

Pian pitäisi palata Japaniin, ja tunteet ovat hiukan ristiriitaiset. Siitä kuitenkin lisää myöhemmin.

Suomessa vietetty aika on ollut ihanaa. Kuinka olenkaan kaivannut hyljemiestä, Turkua, ruisleipää ja kunnon juustoa! Suurimman osan lomastani olen viettänyt Varkaudessa, joka ei kylläkään ole erityisen tapahtumarikas paikka, mutta sainpahan olla poikaystävän kanssa. Joka päivä on tullut kokattua hyvää ruokaa, ja on väliin mahtunut viinilasillisia ja suklaatakin. Leffoja ollaan myös vuokrattu aika ahkerasti. Maanantaina tarttui kouraan Coenin veljesten "Burn After Reading", jota suosittelen kaikille mustista komedioista pitäville.

Syntymäpäivääni vietin etukäteen ystävien kanssa Kertussa, joka sattuu olemaan lempipaikkani Turussa. Myöhemmin kutsuin vielä perheen kakkukahville, ja lopuksi poikettiin J-P:n kanssa Kaupunkiasennon keikalla. Seuraavana päivänä kävimme syömässä Cantina Aztecassa, jonne palataan vielä ehdottomasti. Ruoka oli niin hyvää, että vierimme ovesta ulos (kun siis vihdoin pystyimme tuoleistamme nousemaan).

Tunnelmia Kertusta.

Olen viimeisen kolmen viikon aikana syönyt enemmän kuin pitäisi olla sallittua. Olen ahdannut itseni täyteen herkkuja joita olen Japanissa kaivannut, kuten karjalanpiirakoita, ruisleipää, meetvurstia, kunnon juustoa, hesburgerin hampurilaisia, subwayn voileipiä, Kertun ihania ranskalaisia, fajitaksia ja tietenkin perinteistä suomalaista kebabia. Japaniin palatessa on siis aika ruveta kuntoilemaan.

Mmm... kebabia

Eilen pääsin vielä tapaamaan vanhoja koulu/käsis-kavereita, ja ilta sujui rattoisasti. Nautimme eri juustoista, viinirypäleista ja kakusta, ja juttelimme yömyöhään asti. En muista milloin viimeksi olisin pystynyt puhumaan niin vapautuneesti kaikesta, se oli ihanaa.

Olen pelännyt lähtöä täältä, ja vielä enemmän lopullista paluuta Suomeen, mutta eilisen jälkeen tuntuu kuin kaikki palat olisivat vihdoin loksahtaneet paikoilleen. Nyt voin hyvillä mielin nauttia ajastani Japanista, ja samalla innolla odottaa paluuta kotimaahan.