Punaviini pelastaa

Pääsiäisloma tulee aivan täydelliseen saumaan, sillä olen viimeisten viikkojen aikana herännyt joka aamu kahdeksalta, ja päivällä juoksennellut luennoilla, yliopiston bändin treeneissä ja samalla vielä yrittänyt kirjoittaa kandia. Olemme kahdeksan tunnin kenraaliharjoitusten ja pitkän konserttiviikonlopun jälkeen olleet hyljemiehen kanssa hermoloman tarpeessa, ja nyt tuli vihdoin tilaisuus sellaiseen. Mukavana bonuksena tuli vielä ihana kevätaurinko ja parhaan ystävän tilapäinen paluu Yhdysvalloista.

Viime iltana päätimmekin rentoutua hyvän punaviinin kera, ja ottaa täysin rauhallisesti.


Lempiviininini on ehdottomasti Campolietin Valpolicella Classico Superiore Ripasso (pitkästä nimestään huolimatta). En ole mikään suuri viiniasiantuntija, mutta hyvä punaviini kelpaa aina, ja mielestäni kyseisessä viinissä on hinta-laatusuhde täysin kohdallaan.




Hyvän viinin kaveriksi päätettiin kokeilla voisilmäpelistä löytynyttä punaviini-pekonirisottoresptiä, joka yllättäen oli parasta, mitä ollaan pitkään aikaan tehty. Olisihan se pitänyt arvata, pekoni kun tekee aina kaikesta parempaa.