Hyljemies taas vei minut kultasepän liikkeeseen, jossa sain valita itselleni mieluisan ranneketjun ja siihen pienen riipuksen. Thomas Sabon rannekoru on yksinkertaisuudessaan täydellinen, mutta pidän kuitenkin siitä, että korua voi vuosien varrella muunnella lisäilemällä riipuksia.
Illemalla vanhempani tarjosivat poikaystävälleni ja minulle mahtavan illallisen Brahen Kellarissa, ja shamppanjan, viinin ja jälkiruokaviiniin jälkeen pääsimme kotiin, avamaan vanhempien lahjapakettia. Siitä paljastui suureksi yllätyksekseni ei yksi, vaan kaksi laukkua. Ensimmäisena Ally Capellinon Richard-laukku, jota olen jo jonkin aikaa himoinnut, mutta jonka suhteen olin jo antanut periksi pelottavan hinnan takia. Toinen laukku taas oli edullisempi, Globalin musta nahkalaukku, joka sopii hyvin arkikäyttöön, ja johon mahtuu aivan jumalattomasti tavaraa. Loppusilauksena paketista löytyi äidiltä lahjakortti jalkahoitoon, joka ehdottomasti tulee tarpeen.
Mainittakoon vielä, että myöhemmin sain veljiltäni wii-ohjaimen, autolaturin ja radiovehkeen iPhonelle, sekä gorillapodin. Luulisi, että kyseessä olisi ollut suurempikin merkkipäivä kuin 23-vuotis syntymäpäivä, ainakin lahjasaldon perusteella. Ehkä voidaankin sopia, että ensi vuonna ei tarvitse antaa lahjoja ollenkaan, tämä huuma kun varmaan jatkuu vielä siihen asti.
