Anna helteen viedä

Kun lämpömittari heti aamusta näyttää kahtakymmentäkuutta astetta, on pakko hiearaista silmiä epäuskossa, ja tarkistaa ettei ole vielä unessa. Lämmön kivutessa päivän aikana vielä kolmeenkymmeneen asteeseen ei ole enää muuta tehtävissä, kuin lähteä mökille.

Jos taas on juuttunut kaupunkiin, kuten minä ja hyljemies sunnuntaina, pitää vain hyväksyä kohtalonsa. Silloin voi valmistaa kannullisen sangriaa valkoviinistä*, paistaa valkosipulileipiä, ja kutsua ystävät kisastudiolle. Hollanti-Espanja -ottelussa en oikeastaan kannattanut ketään, halusin vain Paulin olevan oikeassa (ennustava mustekala on kova sana). Ottelun aikana kaipasin kuitenkin epätoivoisesti japanilaisen asuntoni ilmastointikonetta, sillä ainoa lohtumme saunaa muistuttavassa asunnossa oli pienet mainosviuhkat, jotka toin aikoinaan mukanani Japanista.



Eilen onnistuimme hankkimaan kaksi tuuletinta kotiin. Kun ensimmäinen viileä tuulahdus osui kasvoille, rojahdin tyytyväisenä sohvalle. Se oli kuulkaa luksusta.


* Sangrian teimme tämän reseptin mukaan, mutta korvasimme tietenkin punaviinin valkoviinillä, ja hedelminä joukkoon päätyi appelsiinia, sitruunaa ja verigreippiä.