Pari viikkoa sitten kävimme isolla porukalla Kiotossa (taas), tällä kertaa vuorossa olivat Arashiyama ja Sagano. Arashiyama on suosittu turistikohde Kiotossa, ihan vain siitä syystä että vuodenaikojen vaihtuessa alueen värit ovat todella kauniita. Syksyllä kaikki suuntaavat sinne punaisia lehtiä (koyou) katsomaan ja kadut ovat niin täynnä ihmisiä, että pystyy tuskin kävelemään. Arashiyamasta löytyy myös apinapuisto, mutta sinne päästäkseen täytyy ensin patikoida jyrkkää vuorta ylös noin puoli tuntia. Joku olisi voinut ilmoittaa tästä minulle etukäteen (t. nimim. en minä eiffelintorniinkaan kiivennyt kun oli liikaa rappusia). Kai se kuitenkin oli sen arvoista, apinat olivat nimittäin söpöjä ja yllättävän kesyjä, ja kävelivät ihan vapaasti ihmisten keskuudessa.
Värien kirjo oli kyllä uskomaton, tällaista ei Suomessa pääse näkemään.
Jotkut apinoista tappelivat keskenään, ja oli pakko väistellä kun ne juoksivat toistensta perässä.
Apinoita.
Lisää apinoita.
Tässä siis alankomaalainen Julian ja ruotsalainen Vinh, erottamattomat idioottikaverukset, jotka koko ajan laukovat epäilyttäviä vitsejä.
Seuraavana vuorossa oli Sagano, eli oikein kunnon bambumetsä. Sellaista en ollut ennen nähnyt, ja olisi varmaan ollut todella rentouttavaa kävellä metsässä jos turistilaumat eivät olisi häirinneet alueen rauhallista ilmapiiriä.
Bambua.
Kuvassa murto-osa porukasta: Ylärivissä vasemmalta katsottuna Sol, Klas, Danilo (brassi joka ei pelaaa jalkapalloa eikä tanssi sambaa, eli ei mikään brassi ollenkaan!) Magda ja Romain. Alarivissa Joaquin ja Tetsuji.
Maikoja, eli geishaoppilaita.
Valaistut lehdet.
Päivästä tuli erittäin pitkä, ja kuvia tuli otettua yli kolmesataa kappaletta, mutta hauskaa oli. Tuntuu kuitenkin siltä, ettei hetkeen ehkä tarvitsisi palata Kiotoon. Tällä kertaa jäi onneksi temppelit väliin.
No comments:
Post a Comment